Skhodra

Suuri ja jannittava Albanian raja on nyt selatetty taksin voimalla.

Saimme kyydin Cetinjesta Podgorigan bussi- ja juna-asemalle kahdelta tytolta. Toinen oli saksalainen, joka asuu Sarajevossa ja toinen sveitsilainen. Koska julkisilla ei todellakaan matkaa paassyt jatkamaan, soimme rauhassa pikahampurilaiset ilman pihvia ekstrasalaatilla ja aloimme pohtia taksin hommaamista. Turistimaisesta olemuksestamme ehka johtuen eras kuskeista kysyi, olemmeko kyytia vailla. Totesimme pyrkivamme Albanian rajalle. Han lupasi heittaa vaikka Tiranaan. Paasimme hinnasta Skhodraan sopuun ja lahdimme kohti rajaa ilmastoidulla mersulla. Ilmastointi on oleellinen asia, kun ulkona on lahemmas 40 astetta lamminta. Kuski jutteli mukavia koko matkan, ehdimme kayda lapi keskipalkat ja veroprosentit ja matkalla olevat nahtavyydet. Normaali palkka Monte Negrossa on 300 - 400 euroa, joka muuten on maan valuutta. Taksikuskimme ilmeisesti tienaa verollisenakin enemman, koska maksaa veroja 150 euroa, josta 100 valtiolle ja loput sosiaali- ja elakemaksuihin. Pimeaa tuloa meidan kyyditsemisestamme tuli 60 euroa ja parhaimmillaan keikkoja tulee kuulemma ajettua kolmekinkymmenta kuussa. Harva taksikuski uskaltaa ajaa Albaniaan ja hanellakin oli ensimmaisella kerralla ollut hassu tunne mahassa, mutta nykyisin ei enaa.

Jaimme kyydista Skodran paakadulla, josta meidat opasti eteenpain turistitoimistosta loytamamme nuori Lontoossa normaalista asuva albanialaismies. Firma, jossa han on toissa, oli lahettanyt hanet Tsekkeihin. Tsekit pelottivat miesta kovin, vaikkakin han oli kaynyt netissa katsomassa, etta ne nayttavat ihan normaalilta. Yritimme rauhoittaa ja sanoa, etta siella on ihan sivistynytta ja sinne voi hyvin menna.

Naapuripelko taalla pain maailmaa on kova ja maitten rajoja ei yliteta ellei ole pakko. Kaikki muualla asuvat ovat jotenkin epakelpoja kummajaisia, joiden kanssa ei kannata kaveerata. Meidat on kuitenkin otettu kaikkialla ystavallisesti ja vieraanvaraisesti vastaan. Ehka muukalaisia ei tarvitse pelata, jos ne tulee tarpeeksi kaukaa.

Meille on tullut epailys, ettei kukaan lue naita vaivalla laatimiamme kirjoituksia. Kommentoikaa ihmeessa jotain, etta mekin tiedamme teidan olevan elossa.